Kuu ja kajo

090

Lauantai-illasta tuli leppeä ja soma. Kuunsirppikin ilmaantui taivaalle.

091

094

Suojaava saari on minusta jotenkin hellyttävän sympaattisen näköinen.

095

Pilvi rajaa auringonkajoa. Ihanaa, kun kajoa riittää pitkälle aamuyöhön asti. Pianhan se ei katoa ollenkaan.

097

098

084

Tyyntyneen tuulen ansiosta pääsimme grillaamaan illallisen. Broilerinkoipien seurana oli halloumijuustoa, päärynää ja mansikoita.

088

Söimme ja katsoimme Euroviisuja. Oli lämpöistä ja kotoisaa.

087

Kasteinen ilta

075

Lauantaina iltapäivällä taivas oli peittynyt harmaaseen pilvimassaan, joka oli ripotellut kuurosateita, mutta illalla taivaanranta aukesi ja valaisi maisemaa jännällä tavalla. Viisto, keltainen valo hohti maassa, kasveissa ja puunrungoissa. Raju tuulikin heikkeni.

066

058

059

Asteita on vähänlaisesti: seitsemän kahdeksan.

060

Peikon haavi välkehtii auringonvalossa.

061

Kuistin pöytä on valtoimenaan vesipisaroita.

065

067

069

074

076

Aika on patinoinut telttapaikalla olevaa pohjalaudoitusta.

077

Tarvikevajat maastoutuvat hyvin.

080

Katsastetaan vielä rakkaaseen varastokoppiimme eli Koppiin. Se oli aluksi yli 30 vuotta sitten varastona vanhempieni omakotitalon rakennustyömaalla. Sieltä se tuotiin saareen, jossa se toimi mökkinä viisi kuusi vuotta. Asuimme siellä ilman mitään mukavuuksia, lämmitystäkään ei ollut. Kun varsinainen mökki valmistui, Koppi siirtyi varastointikäyttöön. Se on täynnä kaikkea mahdollista sahoista sienikoreihin ja rautahetekasta radion säilytyslaatikkoon. Työkaluja, hanskoja, patjoja, tyynyjä, lakanoita, taittotuoleja, hyttysansoja, lumppuja, saappaita, pelastusliivejä. Sähkökäyttöinen ötökäntappo-tennismaila, jossa on julman pupun kuva.

081

Koppi on oikea aarreaitta! Minua on kuitenkin viime aikoina alkanut epäilyttää se, että siellä ovat myös kaasujääkaappi, hedelmät ja vihannekset sekä juomavesipönikät. Ruokiin ja juomiin tarttuu pysyvästi ”Kopin haju ja maku”. En ole itse aiemmin ihmetellyt asiaa sen kummemmin, koska näin meillä on aina tehty, mutta peikko on kiinnittänyt siihen huomiota. Kopissa säilytetään myös öljyjä ja ties mitä muita kemikaaleja, ja rakenteissa voi olla hometta. Olemme harkinneet ruokien ja juomien siirtämistä jonnekin muualle säilytettäviksi. Ratkaisua tähän asiaan täytyy mietiskellä (Yoda-lause).

083

10 m/s

047

Saarikausi on korkattu! Vietiin peikon kanssa vene jo vappuna, ja viime viikonloppuna tultiin toista kertaa saareen, oltuamme sitä ennen viikon verran Italiassa (katsotaan, jos saisin kirjoitettua myös siitä reissusta jotain). Mitä sitä kotona kaupungissa nyhjäämään… :) Lauantaina koko maassa taisi olla kovaa tuulta, ja se totisesti puhalsi myös järvenselällä. Heräsin aamuyöllä paukkeeseen, kun pyyhe vatkasi mökin seinään kiinnitettyä pyykkinarua. Onneksi kuistilla ei ollut kevyttä tavaraa, joten saatoin jatkaa uniani.

042

Huu, suuri aalto on ahmaisemaisillaan pölkkypallin…

043

Vaan onneksi aallon hyökkäys kilpistyy uimakielekkeeseen.

039

Jäät ovat tuoneet talven aikana kalliolle suuren kiven, mikä on mielenkiintoinen lisä maisemaan. En voi olla hämmästelemättä luonnonvoimien mahtavuutta.

035

Tuuli oli melkein mahdottoman kova ja puhalsi sellaisena melkein iltaan asti. Ulkosalla oli vaikea tehdä mitään, kuten tiskata tai pilkkoa salaattiaineksia, koska tuuli kahmaisi heti mennessään kevyet muovimukit ja salaatinlehdet. On se ihmeellistä, miten paljon voimakas luonnonilmiö vaikuttaa saaressa toimimiseen. Kaupungissa kovakaan puhuri ei paljoa hetkauta.

009

Venerannassa on matalaa, joten aallot murtuivat siellä maltillisemmiksi.

008

012

Kuvat eivät tee oikeutta järvenselän vaahtopäiden hurjuudelle! Onneksi meidän ei tarvinnut lähteä saaresta mihinkään. Itse asiassa, vaikka meidän olisi pitänytkin lähteä esim. mennäksemme töihin seuraavana päivänä, olisin siirtänyt lähtöä. Vaikka Buster onkin luotettava pieni moottorivene, näin kova aallokko oli mielestäni jo vähän liian vaarallinen sille ja meille. Äidille ja iskälle on tullut tällainen tilanne yhden ainoan kerran yli kolmenkymmenen vuoden aikana, ja silloin iskä jäi pois töistä. Se oli hurjaa, oli melkoinen myrsky (olin mukana, ja muistan tapauksen hämärästi).

020

Paksu, kuoriutunut karahka kellui edellisiltana venepaikalla rantaan saapuessamme. Nyt se oli siirtynyt sivummalle, ja aallot keinuttivat sitä matalikossa.

027

Kevät on saaressa myöhäisemmässä kuin Etelä-Suomessa. Edellisellä reissulla koivunlehdet olivat vasta pieniä, ryppyisiä riekaleita, mutta nyt ne ovat jo kasvaneet terhakammiksi.

028

030

032

Naurava lehti.

052

Grillin käyttö on kovalla tuulella hankalaa, joten peikko hiillosti lohen takassa sanomalehtikääreessä. Hän lämmitti takan tuttuun tapaan hieman liiankin kuumaksi saadakseen aikaan hiilloksen, ja tuvassa oli melkein 40 astetta. Piti hieman tuuletella… Mutta kalasta tuli hyvää. On ihanaa syödä taas mansikoita pitkästä aikaa!

050

Ragdoll-bolero

116

Heissulivei! Talvihorros on tältä erää ohi, ja postauksia on taas luvassa tiiviiseenkin tahtiin. :)

Neulontaharrastukseni ei ole jäänyt miksikään ohimeneväksi innostukseksi, kuten olin alussa pelännyt, vaan se on jatkunut jatkumistaan ja tuntunut oikein mielekkäältä ja rentouttavalta puuhalta, joka irrottaa mielen stressaavista asioista. Olen saanut useita isohkojakin projekteja valmiiksi, ja tässä niistä ensimmäinen, josta mainitsin jo viime syksynä. Tein boleron, joka on ihanan pehmeä, kuin ragdoll-kissan turkki. Drops Air -lanka oli tosin aika inhottavaa neuloa, kuten em. postauksessa mainitsin. Ohjeena käytin tätä Drops Designin ohjetta.

118

Neuloessa oli mälsää se, että yhdistäessäni vaatteen osia pala palalta huomasin, että ne eivät istu lainkaan. Hiha oli aivan ylisuuri ja lörpötti, joten purin sen ja tein uudelleen oman pääni mukaan – pyöröpuikoilla (päästäkseni nurjista silmukoista :). Joissakin kohdin saumojen sisäpuolelle jäi niin paljon neulosta, että jouduin leikkaamaan sitä saksilla pois! Tätä epäilyttävän raakaa operaatiota varten lueskelin aiheesta netistä, ja sain selville, että norjalainen neule tehdään usein suljettuna neuleena, koska kuviointi on helpompi neuloa niin, ja sitten neule leikataan edestä auki ja ommellaan ynnä siistitään. Leikkaaminen oli siis ihan OK. Mulla ei ole ompelukonetta, joten ompelin ”huolittelut” käsin. Tässä kohtaa takertuva lanka oli ihan paikallaan, sillä se ei todellakaan lähtenyt enää siitä purkautumaan…

117

Kun kursin vaatetta kasaan, olin hieman tyytymätön, koska siitä ei näyttänyt tulevan aivan samannäköistä kuin ohjeen kuvassa, mutta lopputulos miellytti kuitenkin niin näkönsä kuin tuntunsakin puolesta. Näyttävä ja lämmin vaate kylmille keleille!