Geokätköilyä

Peikko ja minä tykkäämme käyskennellä luonnossa, mutta kaupungissa mahdollisuudet tähän ovat melko vähäiset. Pieniä metsiköitä on siellä täällä, mutta joka paikkaan kuuluu liikenteen melua, joten täydellistä luontokokemusta on vaikea saada. Peikko kuitenkin keksi uudenlaisen tavan nauttia ulkoilusta kaupunkiympäristössä: geokätköily. Peikko latasi puhelimeensa Geocaching-sovelluksen (Geocaching-nettisivuilla on paljon tietoa geokätköilystä), ja huomasimme, ettei kyseessä ole mikään pienimuotoinen harrastus! Geokätköjä on paljon. Niitä on tiheästi kaupungin keskustassa ja esimerkiksi Nuuksiossa, ja joitakin on jopa tutuilla kotikulmilla. Päätimme lähteä etsimään kolmea tienoolla olevaa kätköä. Tutut maisemat saivat aivan uuden vivahteen, kun tiesimme, että olimme menossa kohti mystistä päämäärää, jonka olemassaoloa emme olleet aiemmin aavistaneetkaan.

DSC_0168

(Kuvituksena on kännykkäkuvia.)

Jännittävä asia geokätköilyssä on se, ettei etsijän tiedossa ole kätkön täsmällistä sijaintia ja ulkonäköä; kätkö voi olla missä vain puhelinsovelluksen kartan osoittamalla paikalla (joka ei ole aivan metrintarkka), ja se voi olla paketoitu ja/tai suojattu mitä erilaisimmilla tavoilla. Puhelinsovelluksesta saa halutessaan esiin joitakin pieniä vihjeitä (esim. kätkön koko tai vihjesana tai -kuvaus), mutta tarkoituksena on käyttää omia hoksottimia.

Ensimmäinen kohteemme oli puiston reunassa, bussipysäkin lähellä. Saavuttuamme paikalle aloimme kuljeskella ympäriinsä tutkien kaikkia mahdollisia pintoja, joita näkyvissä oli. Oli hassua toimia tällä tavoin, kun bussipysäkillä ja puistossa oli porukkaa. Käyttäytymisemme mahtoi näyttää oudolta! Löysimme lopulta kätkön, joka oli piilotettu nerokkaasti. Geokätköilyssä on se haaste, miten piilottaa kätkö siten, etteivät ulkopuoliset huomaa sitä ja mahdollisesti tuhoa sitä vahingossa tai tarkoituksella. Näköjään tällaisia piilopaikkoja on kuitenkin mahdollista keksiä jopa vilkkaassa kaupunkimaisemassa!

Kätkön sisällä on tyypillisesti jonkinlainen loki, esimerkiksi Minigrip-pussissa oleva paperilappunen tai vihko, johon kävijät voivat jättää puumerkkinsä. Ikuistimme itsemme kätkön lokiin ja jatkoimme matkaa kohti seuraavaa kätköä. Lähestyessämme sitä huomasimme, että kätköpaikan tietämillä käyskenteli joku tyyppi. Ajattelimme ensin, että hän oli pelkkä ohikulkija, mutta havaitsimme hetikohta, että kyseessä oli kilpaileva geokätköilijä samoilla apajilla! Sen verran kummallisesti hän saapasteli ja kyykisteli kätköpaikan liepeillä vilkaisten välillä puhelimensa näyttöä. Päätimme siirtyä eteenpäin, jotta tuo toinen kätköilijä saisi etsiä rauhassa ja jottei hän myöskään pääsisi vesittämään löytämisen iloa meiltä. Hykertelimme sitä, millainen sattuma oli, että joku muu oli juuri samalla kätköllä juuri samaan aikaan kuin me. Eikö kunniallisten ihmisten pitäisi olla arkipäivänä töissä? Hän taisi kuulua kanssamme freelancereiden ja opiskelijoiden kastiin…

Suuntasimme kolmannelle kätkölle, joka oli metsikössä. Haravoituamme paikkaa löysimme ovelasti piilotetun kätkön, joka sisälsi oikeita rikkauksia!

DSC_0158

Joissakin kätköissä on siis myös tavaraa. Geocaching-sovelluksessa mainittiin tämän kätkön kohdalla, että lapset saisivat halutessaan ottaa mukaansa yhden muistotavaran. Käsittääkseni geokätkön etsijä voi myös jättää kätköön oman vaihtotavaran tai lahjoituksen.

Lopulta kävimme vielä etsimässä sen geokätkön, jonka edellinen hiippari oli jättämästään puumerkistä päätellen onnistunut löytämään. Merkitsimme nimemme jonon jatkoksi, ja päivän kätköily oli pulkassa. Taidamme jatkaa harrastusta, on se sen verran hauskaa puuhaa. Olisi hauska kuulla, onko sinulla geokätköilykiinnostusta tai -kokemuksia! :)

Lunta ja valoa

Pari päivää sitten satoi lunta.

231114 018

Riehakkaan näköinen parvekecallunani sai päälleen hennon harson.

231114 021

Bongasin ensimmäiset lumeen jätetyt jäljet.

231114 019

231114 024

231114 025

Peikon muinoin tekemä lyhty odottelee kunnostusta.

231114 027

Talitiainen – jälkien jättäjä – on istahtanut tässä.

231114 036

Olimme ihastelleet lumisadetta tunnelmallisesta kodistamme käsin. Ripustimme jo pari viikkoa sitten jouluvalot joka huoneeseen. Yhdet kiemurtelevat keittiössä viinipullokokoelmamme seassa (pullot ovat tyhjiä, ja ne ovat kertyneet pitkällä aikavälillä :), toiset reunustavat olohuoneen katonrajaa ja kolmannet… Siitä lisää kohta!

231114 041

Pitäisi kai itse asiassa puhua talvivaloista, sillä meillä valot valaisevat koko pimeää aikaa. Ne luovat ihastuttavaa tunnelmaa, ja kun meillä on lisäksi monia pieniä valaisimia, joiden väriä voi vaihtaa, ja poltamme usein kynttilöitäkin, valokavalkadi on monipuolinen.

231114 042

Ne kolmannet valot ovat romanttisesti makuuhuoneessa. Peikko muotoili niistä sydämen. Kuinka söpöä!

Lumipallo

Olohuoneeseemme on ilmestynyt lumipallo.
121114 022

121114 023

Tuuhea ja muhkea lumipallo oli tupsukokeilu lumikuningatarmyssyä varten. Siitä oli pitkä aika, kun olin viimeksi askarrellut tupsuja, eivätkä kokemukseni aiheesta olleet kovin laajat. Niinpä ensimmäisestä tupsusta tuli liian harva ja toisesta liian iso. Kolmas versio onnistui. Ensimmäinen tekele meni roskiin, ja tämä toinen päätyi olohuoneen koristukseksi, oli se sen verran söpö. Kiva sisustuselementti sellaisenaan!

121114 024

Lumipallo on aika sympaattinen!

121114 025